Puolison pohdintaa 6. Unettomuus!

Tulee mieleen näköjään asioita toisten perään. Illalla tuli ajatuksiin mielestäni kiinnostava asia: Potilas/puolisoani on hoidettu alkuhypoteesilla "masennus", joka ei ehkä ole oikea lähtökohta. Puolisoni kärsi unettomuudesta, kroonisesta sellaisesta! Jos ihminen on pitkiä aikoja uneton tai vajaauninen, voi kyseinen tila tuottaa oireita, jotka ovat masennukseenkin soveltuvia. En itse asiassa muista hänen olleen masentunut sanan tyypillisimmässä mielessä, mutta unen puutteen tuottama tila oli masennusdiagnoosille soveltuva.

Masennus ja unettomuus eivät ole synonyymeja!

Lainaan tähän asiantuntijatekstiä unitutkija Jukka Alihangalta (LKT, Dosentti):

...Krooninen insomnia on diagnoosi joka ansaitsee tulevaisuudessa paikkansa yksinäänkin muiden työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien joukossa, eikä vain liitettynä johonkin psykiatriseen diagnoosiin...

Mistä unettomuus johtuu?

Kun ihminen ei saa unta, aivojen ns. "unikeskus" ei pysty voittamaan syvällä ydinjatkoksessa olevan ns. "valvekeskuksen" liiallista aktiivisuutta silloin kun normaalin vuorokausirytmin mukaan nukahtamisen pitäisi tapahtua.

Unettomuus voi johtua joko psyykkisistä tai fyysisistä eli elimellisistä syistä.
Aikaisemmin unettomuus katsottiin lähes yksinomaan psyykkiseksi oireeksi. Kuitenkin on osoittautunut, että unettomuutta voi esiintyä psyykkisesti täysin terveillä, muuten normaalia elämää elävillä työkykyisillä aktiivisilla ihmisillä.

Pitkäaikainen unettomuus heikentää työkykyä, keskittymistä, muistia ja henkisiä voimavaroja sekä vaikuttaa terveydentilaa yleisesti heikentävästi ja herkistää ihmistä saamaan muita sairauksia.Moni asia voi aiheuttaa "valvekeskuksen" liiallista aktiivisuutta, mikä johtaa unettomuuteen...

Pitkäaikainen unettomuuskierre:

Pitkittyessään tilapäinen unettomuus johtaa tilaan, jota voisi luonnehtia sanalla "unettomuuskierre". Kun unettomuus jatkuu useita päiviä tai viikkoja, elimistössä tapahtuu unenpuutteen ja unettomuuskierteen mukana muutoksia koko elimistön säätelyjärjestelmissä ja seurauksena on ei vain psyykkinen unettomuus vaan myös koko elimistön toimintaa koskettava "somaattinen" unettomuus, jolle on tyypillistä autonomisessa hermostossa ns. sympaattisen hermoston yliaktiivisuus. Tällainen on tyypiltään varsin yleinen "stressiunettomuus".

Kun unen rakenne ja rytmi rikkoontuu, alkuyön hiljaisen unen kasvuhormonipiikki voi jäädä pois, samoin loppuyön kortisonierityspiikki. Näiden hormonien erittyminen ei kokonaan jää pois, mutta häiriintyy ja osa potilaan oireista voi pahentua näiden mekanismien kautta.

Unenpuutteen vuoksi keskushermoston ja koko elimistön yleinen ärtyvyys lisääntyy, lihakset ovat jännittyneet, ja levottomat, voi tulla esiin tarve koko ajan siirrellä jalkoja (ns. levottomat jalat). Pulssi on nukkumaan mennessä korkea, ja tuntuu tykytyksenä rinnassa. Hengitys on tiheää ja levotonta ja ns. hyperventilaatioon taipuvaisilla ihmisillä voi esiintyä liikahengitystä ja ilman loppumisen tunnetta. Usein esiintyy hikoilua, verenpaine voi olla koholla ja myös tuntoaisti voi olla herkistynyt aiheuttaen tarvetta koko ajan raapia ja kääntyillä. Tällaisessa tilanteessa ei vain ajatukset ja psyyke, vaan myös koko elimistön "jännitystila" aiheuttaa "valvekeskuksen" aktivoitumista ja ylläpitää unettomuutta. Osa tällaisista oireista voi myös olla unilääkkeen vieroitusoireita, jos unilääkkeitä on käytetty pitkään. Yleisen unenaikaisen sympatikotonian tai parasympaattisen aktiivisuuden vaimeuden seuraukset elimistössä näkyvät usein yksilöllisesti eri tavoilla siten, että kunkin yksilön heikoin kohta, akilleen kantapää antaa ensimmäisenä oireita. Toisilla jumputtaa sydän, sydämessä esiintyy rytmihäiriöitä, toiselle ilmaantuu ilman loppumisen tunnetta, paniikkihäiriöitä, joillekin tulee vatsavaivoja, virtsavaivoja jne…

Tyypillistä tällaiselle unettomuuskierteelle on, että tavanomaiset unilääkkeet eivät siihen auta kunnolla tai vain 1-3 tunniksi ja vaikka uni alkaakin, se keskeytyy toistuvasti lyhyiden väliaikojen kuluttua. Uni keskeytyy myös usein voimakkaisiin säpsähdyksiin ja tavallista pidempikestoisiin uniliikkeisiin, joiden jälkeen sydän hakkaa ikäänkuin pelästymisen jälkeen. Uudestaan nukahtaminen on vaikeaa. Tämä kertoo elimistön ja hermoston yliärtymystilasta, jota voidaan luonnehtia käsitteellä "hyperaktiivinen unenaikainen motoriikka". Tällainen tutkimuslöydös havaitaan lähes poikkeuksetta pitkäaikaista kroonista unettomuutta sairastavilla.

ON SYY UNETTOMUUTEEN ALUNPERIN MIKÄ HYVÄNSÄ, UNETTOMUUS USEIN YLLÄPITÄÄ ITSE ITSEÄÄN JA PITKÄÄN JATKUESSAAN EDELLÄ KUVATUT UNETTOMUUSKIERTEEN OIREET TULEVAT ESIIN.

Psyykkiset sairaudet ja unettomuus:
Moneen psyykkiseen sairauteen liittyy unettomuutta, mutta unettomuuteen ei läheskään aina liity psyykkistä sairautta!!! Depressioon, skitsofreniaan, neurooseihin liittyy usein unettomuus. Tällöin sairaudesta johtuva keskushermoston ja alitajunnan paine aktivoi valvekeskusta ja estää uneen tarvittavan psyykkisen ja fyysisen rauhoittumisen. Tällöin psyykkisen sairauden hoito esim. antipsykooteilla tai psykoterapialla voi parantaa myös unettomuuden...

Yhteenveto

Unettomuuden hoito ei ole yksinkertainen asia. Unettomuuteen vaikuttavat monet eri tekijät. Hoito, joka auttaa toista, ei välttämättä auta toista tippaakaan. Tilannetta voitaisiin verrata metsätöissä olevan hevosen rekeen, johon on lastattu liian suuri määrä tukkeja. Joskus voi olla niin että, jonkun yksinkertaisen asian -yhden tukin- poistaminen "reestä", esimerkiksi niskajännityksestä kärsivän potilaan fysikaallinen hoito, voi olla ratkaiseva, ja reki lähtee liikeelle, uni korjaantuu, potilas ei enää herää normaaliin fysiologiaan kuuluviin säpsähdyksiin, ja unettomuuskierre laukeaa. Toiselle taas tästä ei ole mitään apua. Mitään kaavamaista ratkaisua unettomuuden hoidossa ei ole.

Kuten moni unettomuudesta kärsivä on voinut todeta, että nukahtamislääke, joka poistaa alitajunnan unenaikaisen "painolastin" turruttamalla aivoja hetkeksi, ei välttämättä voita unettomuutta, vaan potilas herää aamuyöllä ahdistuneena, sydän jyskyttäen. Samoin tavanomaisena patenttiratkaisuna tarjottu serotoniinilääke ei poistakaan sitä masennusta, joka mukamas aiheutti unettomuuden. Unettomuuden hoito ei ole "yhden nuotin samba" (serotoniinilääke) eikä kahdenkaan (nukahtamislääke + serotoniinilääke) !

Tuohon ylläolevaan viitaten totea, että puolisoani on hoidettu juuri tuon "jälkimmäisen samban" = mirtazapiini + Imovane/Tenox mukaisesti!

...Ja iltapäivällä taas niemeen - aurinko näyttää paistavan...